| Otsikko | Aika | Toimittaja |
|---|---|---|
| Koko talvi kesämökillä | 27.01.2012 09:09:01 | Hutkiva Journalisti |
| SuunnistusNet Kimmo Vilskan käsiin | 20.12.2011 20:30:59 | |
| Valmentaja Kalle Rantala ja kaksi hyllykilometriä urheilun asiakirja-aineistoa | 24.11.2011 08:20:24 | Jaakko Tervo |
| Pello ja Koovee Lumi-Toukolan ykköset | 06.03.2011 17:20:52 | olliholli |
| Pasi K ja Anttila keskimatkan mestarit | 05.03.2011 16:07:20 | olliholli |
27.01.2012 09:09:01 Hutkiva Journalisti Koko talvi kesämökillä
Toissasyksynä Ranskassa ja Sveitsissä reissatessa alkoi Totuus valjeta minulle. Keskieurooppalaisilla suunnistajilla on meihin kontiolahtelaisiin verrattuna pari huomattavaa etu talviharjoittelun suhteen: sulat harjoitusmaastot ja suuret mäet. Lisäksi parina viime talvena harjoitusohjelmaa joutui soveltamaan turhan usein kovien pakkasten takia. Niinpä umpiluussa alkoi itää pienen pieni idea paeta seuraavaa talvea ulkomaille, onhan talviaikaan ruoho huomattavasi vihreämpää etelässä kuin kotona. Viime kesänä alettiin sitten Lehdon Jonnen kanssa puuhata hieman pitempää leiriä, kun molemmilla oli samansuuntaisia ajatuksia tulevasta talvesta. Juhannuksena surffasimme netistä sopivia asuntoja, ja heinäkuussa sitten laitoimme varauksen sisään Portugalin pohjoisosassa sijaitsevaan 12-hengen asuntoon. Suunnitelma oli selvä: kolmen kuukauden ajan isännöimme asuntoa, johon pyrimme saamaan sopivaa harjoitteluseuraa leireilemään omakustannushintaan. Yksinäisyyden välttämiseksi meidän molempien lähimpien perheenjäsenten visiitit harjoittelukeskuksessa kustannettaisiin yhteisestä kassasta. Jonne lähti Turun yöhön metsästämään itselleen vierailuseuraa samalla kun itse aloitin viisumineuvottelut kotirintamalla.Ikkunat auki Eurooppaan
Syksyn mittaan laitoimme sanaa liikkeelle, että Portugalissa on tarjolla hyvät fasiliteetit talven harjoitusleireille. Melko nopeasti saimme varauskirjaan sen verran nimiä, että treeniseuraa olisi luvassa koko kolmen kuukauden ajaksi; pelkän Lehdon naamataulun tuijottaminen kun ajaa raavaankin miehen helposti itsetuhoisiin ajatuksiin. Tietenkään kaikki ei valmisteluissa mennyt niin kuin Strömsössä, sillä karttojen saanti venyi ja vaikeutui alkuperäisestä, ja Jonnen koko kesän oireillut polvi vaati normaalia laajamittaisempaa vuosihuoltoa. Onneksi irto-osat saatiin sieltä kerättyä pois Oravan toimesta, ja Jonnekin pääsi isännöimään treenikeskusta vaikkakin pari viikkoa myöhässä.
Joulun jälkeen laittauduttiin vaimon ja tavaroiden kanssa Skodaan, jota ulkoilutettiin Ruotsin, Tanskan ja Saksan kautta suunnistuksen Mekkaan eli St.Etienneen viettämään uutta vuotta. Muutaman päivän pit stopin jälkeen matka jatkui Tölkkölään, joka vielä vanhemmissa karttakirjoissa on merkitty Barcelonaksi. Valtakunnassa oli kaikki hyvin. Reilun viikon mittainen tour huipentui 12-tuntiseen etappiin, jonka päätteeksi Skoda pääsi talliin talvilaitumelleen Atlantin rannalle. Olimme perillä.
Köyhän miehen Iten
Yhä useampi kestävyysjuoksija hakeutuu talveksi harjoittelemaan Iteniin, pieneen kenialaiseen vuoristokylään, joka sijaitsee noin 2400 metrin korkeudessa. Itse kun kärsin korkeanpaikankammosta, niin tunnen oloni turvallisemmaksi täällä köyhän miehen Itenissä, joka sijaitsee vain muutamia metrejä merenpintaa ylempänä. Suunnistuskarttoja on kuitenkin tarjolla dyynimaastoista riittävästi, ja nousumetrien keräämisen voi puolestaan aloittaa noin puolen tunnin automatkan päässä. Rantamaastot ovat sen verran hyväkulkuisia, etteivät ne juurikaan rasita lihaksistoa enempää kuin tie/polkujuoksu. Paikka on talven harjoitteluun riittävän hyvä, sillä tarjolla on sulaa maata ja suuria mäkiä.

Harjoitus tekee mestarin...
...ja sotilasharjoitus tekee sotilasmestarin. Omalta osaltani harjoittelu on ollut melko tiivistä. Ohjelman runko muodostuu kahden viikon paketeista, jotka päättyvät kolmen päivän intensiivisiin suunnistusleireihin. Leiriä edeltävä 1,5 viikon jakso on rytmitetty 3+1 –periaatteella siten, että kolmen päivän pääharjoitukset ovat kova, pitkä ja voima. Harjoituspäivien ohjelmaan kuuluvat myös aamulenkki ja iltaverryttely. Harjoitusjakson lopussa olevat leirit toteutamme erityyppisillä alueilla, ja niissä ideana on tehdä päivittäin kolme keskenään erilaista suunnistusharjoitusta. Tällöin jokainen harjoitus on uusi taidollinen haaste: esimerkiksi aamupäivällä rastinottoa kymppitonnin kartalla, iltapäivällä vauhdikas kaupunkisprintti ja illalla yöharjoitus käyräkartalla. Leirillä joka päivä yksi harjoituksista on tehollinen. Kahden viikon harjoittelun jälkeen on ohjelmassa muutama kevyempi päivä ennen uuden jakson alkua. Kaksi ensimmäistä kuukautta meillä on myös hieroja paikalla, joten lihashuolto on jopa paremmalla tolalla kuin kotikonnuilla.
Suunnistusharjoittelun osalta ollaan perusasioiden äärellä. Jonne Lehto, tuo Nuivan Meiningin Kai Merilä, tahkoaa valmentajansa suunnittelemia harjoituksia sauvakävellen hisu-telineen kanssa:

Radan suunnittelu: Janne Salmi
Oma suunnistustekniikkakin vaatii vielä pientä hiomista:

Kolmisen viikkoa harjoituskeskus on ollut avoinna, ja vieraana on ehtinyt olla jo monenlaista nastarinkuluttajaa. Viime viikolla yhteislähtöyöharjoituksessa oli viivalla useampikin MM-mitalisti viime kesältä: Gueorgiou-Ikonen-Adamski. Ennakko-odotuksiin nähden aika ei ole käynyt pitkäksi, vaan pikemminkin tunnit meinaavat loppua vuorokaudesta kesken kolmen harjoitteen, syömisten, levon ja hieronnan jälkeen. Toki iltapuhteena on aina ehtinyt hieman vilkaista kotimaan kuulumisia, mutta ilmeisesti yhteyksissä Suomeen on jotain vikaa: kaikki Muukkosen blogiin lähetetyt lukijakysymykset ovat pysähtyneet johonkin - joko palomuuriin tai sensuuriin. No, yhtä kaikki, täällä porskutetaan maaliskuulle asti. Päivä päivältä jutut huononee, viikko viikolta ukot riutuu. Suomeen tullaan joko omin jaloin, pyörätuolissa tai sinkkiarkussa, posket lommolla ja silmät syvälle kuoppiinsa painuneina.

Harjoituskeskuksen sivut




Mitä?
P 27.01.2012 10:13:21 Miksi sinulla on jalat boolimaljassa? Yritätkö edistää boolin käymisprosessia luomuhiivalla?Vastaukset aiemmin esittämiisi kysymyksiin ovat:
1) Kilometriennielessä lommoposkien ja kilometriennielennän menestyksen välille ei ole pystytty todistamaan kausaalisuhteen suuntaa. Onko lommot posket siis seurausta menestyksekkäästä kilometriennielennästä vai ovatko geno- ja fenotyypiltään lommoposkiset henkilöt kilometriennielennässä muuhun väestöön nähden suituisammassa asemassa? Suosittelen testaamaan asiaa siellä juoksun parasiitissa. Etsi käsiisi yksi lommoposkinen ja yksi pyöreäposkinen urheilija. Laita ne juoksemaa 2 kuukauden ajan noin 200-250 km viikossa.
2) Roskapostifiltteri sensuroi toisesta kysymyksestäsi kaiken K18-materiaalin pois. En siis tiedä mitä kysyit. Tietämättä kysymystäsi, suosittelen juoksemaan yli 200 km viikossa. Tämä ratkaissee kaikki elämän eri osa-alueiden ongelmat. Vältä hiihtoa.
3) Tuleviin kysymyksiisi annan vastaukset jo etukäteen. Valitse kuhunkin ongelmaan sopiva vaihtoehto seuraavista: a) >200 km/vko, b) >200 km/vko ja c) >200 km/vko.