Sprinttiviestimestarit ratkaistiin, mutta missä muodossa?

Suunnistuksen SM-kisaperhe sai uuden lajin, kun Keravalla ratkottiin suomenmestarit sprinttiviestissä. Mestarit ratkottiin neljässä sarjassa: H/D21, H/D18, H/D40 ja H/D55. Viestissä juostiin neljä osuutta ja avausosuus sekä ankkuriosuus oli naisille ja keskimmäiset osuudet miehille. Sapluuna oli siis sama kuin MM-kisojen sprinttiviestissä.

Aluksi osallistujamäärä rajattiin sarjakohtaisesti 33 joukkueeseen, mutta osanottoa laajennettiin lisäpaikoilla siten, että kussakin sarjassa oli korkeintaan 40 joukkuetta.

Rajattu joukkuemäärä, paikat määritti alueet

Kiintiöt jaettiin alueittain ja alueet saivat päättää lopulta osaltaan, kilpaillaanko aluejoukkuein vai lähetetäänkö kisaan seurajoukkueet.

Ilmoittautuneet joukkueet jakaantuivat siten, että nuorten sarja ja pääsarja tuli lähes täyteen, mutta ikäsarjoissa kilpailuinto oli laimeampaa. HD40-sarjassa oli 24 joukkuetta ja HD55 sarjassa vain 14 joukkuetta.

Pääsarjassa oli 21 seurajoukkuetta ja 15 aluejoukkuetta. Nuorissa seurajoukkueita oli 14 ja aluejoukkueita 22.

Ikäsarjoissa seurajoukkueiden kokoaminen osoittautui ilmeisen haastavammaksi, sillä H40-sarjassa oli kahdeksan seurajoukkuetta ja HD55-sarjassa vain kaksi. Aluejoukkueiden lukemat olivat siten 16 ja 11.

Viestin sapluuna ja aluejoukkueiden osallistuminen SM-kilpailuun puhutti niin etukäteen kuin luonnollisesti myös jälkikäteen.

 

Onnistunut kisa varasi paikan kalenterista jatkossakin

Kilpailu onnistui mainiosti ja ratasuunnittelu oli SM-kisan arvoista. Tapahtuma oli siis kaikin puolin onnistunut ja SM-statuksen arvoinen. SM-sprinttiviesti on tullut varmasti jäädäkseen kalenteriin. Henkilökohtainen sprintti SM-siirtyi aiemmin syksylle, niin nykyisin kalenterissa on sprinttejä vähän keväällä. Se, onko sprinttiviestin paikka kalenterissa keväällä, vai vasta syksyllä, kun startteja on enemmän alla ja erilaisten joukkueiden valinta näin on helpompaa.

Kisasta bloggasi AngA:n sivuilla Tuomo Mäkelä: http://www.angelniemenankkuri.com/index.php?page=uutiset&uid=2198

Kisajärjestelyt elävät osanottajista. Siksi lienee paikallaan miettiä vakavasti ikäsarjojen osalta SM-kisojen sapluunaa, eli millaisille joukkueille SM-mitaleita jaetaan, jotta se houkuttelee osallistujat paikalle. Yhtälailla voidaan miettiä sarjajakoa, mikä toisi hyvän osanoton. Eittämätön tosiasia on, että 50 ikävuoden jälkeen askel hidastuu siten, että jo 15 vuotta nuorempia vastaan ei välttämättä tunnu mielekkäältä kisata. Vastaavasti esimerkiksi yli 65-vuotiaita miehiä oli SM-sprintissä 2017 164, mutta naisia vain 50. Siinä olisi suunnistajia moneen veteraanijoukkueeseen.

Muutenkin miehet ovat tilastojen valossa innokkaampia kilpailemaan ja seuroista  varmastikin löytyy helpommin pari miestä, kuin edes alueelta kokonaista sekajoukkuetta.

Ikäsarjat eivät saaneet aikaan osallistujaryhtäystä

Ikäsarjoja seuranneena paikan päällä on helppo todeta, että viestin muoto voisi olla pariviesti ja sarjat vaikkapa kymmenen vuoden välein. Toisiko se enemmän väkeä ja tunnelmaa?

MM-kisat käydään sekaviestinä ja se käy hyvin perusteeksi SM-kisalle yleiseen sarjaan ja siitä johdettuna myös nuoriin. Sen sijaan ikäsarjoissa pariviesti toisi veteraanisuunnistajat varmastikin sankemmin joukoin kisailemaan suomenmestaruuksista ja näin järjestäjille olisi parempi taloudellinen vaste tehdyistä järjestelyistä.

Sen sijaan pääsarjoissa ja nuorissa kisat olivat tiukkoja ja tasokkaita. Nykyinen sapluuna on ehdottomasti paikkansa löytänyt tältä osin.

Nuorten osalta sarjajako sen sijaan voisi olla mietittävä asian. Nyt jaettiin 18-sarjassa yhdet mestaruudet. Välttämättä nuoria ei kannata jakaa normaalin SM-viestin mukaiseen sarjajakoon, mutta olisiko esimerkiksi kaksi nuorten sarjaa paikallaan? Toki nytkin meni mitaleita hyvin nuorille kokoonpanoille, joten suureen kritiikkiin siltä osin ei ole aihetta, vaikka jatkossakin mitalit jaettaisiin ainoastaan yhdessä sarjassa. Toisaalta viestikulttuurin siirtäminen nuorempia ikävuosia kohti toisi arvokasta kokemusta. Olisiko jatkossa sarjat 15 ja 19? Käytännössä 19-vuotiaat ovat valmiita juoksemaan aikuisten sarjassa, mutta ei välttämättä ratkaisurooleissa. Ehkä he voisivat sen sijaan olla nuorissa ja 15-sarjaan taas tulisi mukaan 13- ehkä jopa 12-vuotiaita.

Aluejoukkueiden mukana olo herätti tunteita

Ikäsarjoja enemmän tunteita taisi herättää aluejoukkueet. Perinteisten viestiseurojen jäsenet argumentoivat seurajoukkueiden mukana oloa yhteenkuuluvuuden tunteella, yhdessä vuodatetuilla hikipisaroilla ja huonoilla meemeillä tai vitseillä yhteisissä whatsapp-ryhmissä.

Artikkelin allekirjoittanut oli mukana tekemässä Hämeen osalta päätöksiä joukkueiden jaosta. Päätimme, että painopiste on seurajoukkueissa ja jos seura sai olettettavasti tasokkaan joukkueen viivalle, paikka annettiin seuralle. Vastaavasti viimeinen paikka tai tasokkaiden seurajoukkueiden puuttuessa useampi jäi alueelle, johon mukaan pääsi käytännössä urheilijoita, joille vastaavan joukkueen jäseneksi pääseminen vaatisi seuran vaihtoa. Pidän tätä hyvänä käytäntönä ja vaikka sprinttiviesti tuskin määrittelee seurakentän monimuotoisuutta, niin tämä päätös ei sitä ainakaan kavenna.

Sivusta seuranneena vaikkapa eteläpohjalaisten iloa 55-sarjan voittotaistelussa ja voitossa tai keskisuomalaisten seurojen osallistumisen iloa hyvällä joukkueella pääsarjassa, niin aika vaikea aluejoukkueiden olemassa oloa on tällä kokemuksella vastustaa. Vaikka kysymys on SM-kisasta, niin nuorissa ungdomens-tiomilan pelisääntö voisi olla hyvä ohjenuora. ”Voittavia kokoonpanoja ei pyritä koostamaan seurajoukkueiden tason tai osallistumisen kustannuksella”.

Asiaa voi pohtia siltä kannalta, että keneltä se on pois, mikäli joukko kilpailijoita, joilla ei muuten olisi omaa seuraa viivalla mukana, pääsevät mukaan? Tai vastaavasti, vähentääkö se osallistumisen iloa, vaikka yhdistelmälle loppujen lopuksi ei mitalia jaettaisikaan? Allekirjoittaneen mielestä aluejoukkueet toivat positiivistä väriä kisaan mukaan, vaikka seurasuunnistuksen kannattaja henkilökohtaisesti olenkin. Ymmärrän myös, että jotakuta saattoi asia harmittaa, kun oma seura kiilattiin alaspäin aluejoukkueiden toimesta. Keski-Suomi oli paras aluejoukkue, mutta paras alue oli kuitenkin Varsinais-Suomi kahdella seurajoukkeella järjessä. Kuulostaako monimutkaiselta?

Hämeen osalta oli hyvin helppo todeta, että aluejoukkueisiin kiinnostus oli seurajoukkueita vähäisempää ja ikäsarjoissa se olikin jo hyvin vähäistä. Olettaen näin myös muualla, missä seurajoukkueet veivät kovimmat urheilijat.

Seurat vahvempia pääsarjoissa ja nuorissa, ikäsarjat aluejoukkueiden mittelö

Lopputuloksissa aluejoukkueet pärjäsivät siten, että pääsarjassa Keski-Suomi oli paras yhdistelmä ja Uusimaa oli seuraavana sijalla 10. Nuorissa FSO oli parhaana kuudes, Kainuu seitsemäs ja Savo-Karjala kymmenes. Seurajoukkueet siis veivät mitalit niin kuin kai kuuluukin.

Ikäsarjoissa aluejoukkueet olivat huomattavasti isommassa roolissa. HD40-sarjassa kaksi kärkisijaa meni seuroille, mutta kolme seuraavaa ja näin ollen pronssimitali Hämeen aluejoukkueelle.

HD55-sarjassa sen sijaan aluejoukkueet eivät antaneet minkäänlaista mahdollisuutta seurajoukkueille.

Kisa on kalenterissa, mutta muuttuuko muoto ikäsarjoissa?

Tästä on helppo todeta, että jonkinlaista SM-sprinttiviesti todellakin on tullut jäädäkseen kalenteriin. Pientä hienosäätöä tarvitaan, mutta millaista. Uskoisin jatkossakin mitalien menevän seuroille, mikäli vahvat alueet rakentavat joukkueensa ensisijaisesti seurajoukkueiksi. Ikäsarjoissa sen sijaan MM-sapluunan mukainen viesti ei ole perusteltu, vaan kilpailijoiden sekä myös järjestäjien mielipidettä on syytä kuunnella.

Tampereella järjestetään parisprinttiviesti Viestiliigan osakilpailun yhteydessä myös ikäsarjoille. Tässä tapahtumassa ikäsarjalaiset voivat osoittaa kysynnän olevan olemassa tälle kilpailumuodolle.

Artikkelin kirjoittaja Raimo Arvola oli mukana valitsemassa Kooveen seurtajoukkueet ja tekemässä Hämeen aluejoukkuiden osalta päätöksiä

Osallistu keskusteluun

Kommentoi SM-sprinttiviestin muotoa joko keskustelupalstalla tai Facebookissa:
https://www.suunnistus.net/base/forums/topic/sprinttiviestimestarit-ratkaistiin-mutta-missa-muodossa/

SM-sprinttiviestin mestaruudet ratkaistiin. Alku erinomainen, mutta onko sapluunan hyvä olla sama läpi ikäjakauman jatkossakin? Vai kaipaatko muutosta sarjajakoon tai muotoon tulevaisuudessa?

Julkaissut Suunnistus.net 30. toukokuuta 2018

https://www.facebook.com/suunnistusnet/posts/10156536470032652

 

By | 2018-05-31T02:14:06+00:00 30.05.2018 15:12|Categories: uutiset|1 Comment

Suunnistus.Net Forums Sprinttiviestimestarit ratkaistiin, mutta missä muodossa?

  • Julkaisija
    Viestit
  • kjsane
    Osallistuja
    Post count: 2

    Hyvä analyysi. mutta ikäsarjojen osalta hieman hakusessa.

    Ikäsarjojen suunnistajia on runsaasti sprinteissä mukana, erityisesti yli 65- ja 70-sarjoissa.  Mistä sitten johtui, että ikäsuunnistajien joukkueita ilmaantui tällä kertaa paikalle kovin vähän.

    Mielestäni syy oli joukkueiden kokoaminen, joka oli vähintäänkin epäselvää. Seurajoukkueita olisi ollut yksinkertaisempi kerätä. Totta on kuitenkin, että naisten sarjan ikäsuunnistajista olisi silloinkin ollut pulaa. Analyysissä esitetty ajatus toisenlaisesta kokoonpanosta ikäsarjoissa olikin oikeaan  osunut.

    Teen yksinkertaisen ehdotuksen, miten joukkueet ylimpiin ikäsarjoihin valitaan:

    1)  Kilpailumuto 3H ja 1D   tai sitten  2H ja 1D.
    2) Joukkueet voivat olla alue- tai seurajoukkueita.
    3) Ylin sarja on  HD65 tai H70
    4) Jos ilmoittautuneita joukkueita on enemmän kuin maksimimäärä, esimerkiksi 30,  niin mukaan pääsee 30 joukkuetta joukkueen jäsenten yhteenlaskettujen sprinttirankipisteiden mukaisessa järjestyksessä.

    Valinta tuottaa hieman käsityötä, mutta kun joukkue itse laskee pistemäärän, niin järjestäjä pääsee aika vähällä. Todennäköisesti tuo 30 riittää kuitenkin aika pitkälle.  Ja näin saadaan rankipisteillekin  käyttöä.

    Kari Sane

     

     

     

     

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

WP Facebook Auto Publish Powered By : XYZScripts.com